maanantai 20. elokuuta 2018

Tavoitteista vaihteeksi :D

Kun aloittaa suht tiuhaan näitä nettivalmennuksia, niin pääsee kirjaamaan tavoitteitakin suht tiuhaan :D Eipä silti, ihan tasan sama tavoite mul on kuin kesälläkin, haluan että paino alkaa laskea. Mutta niin, tänään alkoi virallisesti Tikiksen Superhaaste elokuu 2018 ja lähdin siihen haasteeseen tosiaan mukaan. Haasteen alkuun kehotettiin pohtimaan vähän tavoitteita ja niin mä tein.

Haaste alkoi hienosti kun aina ennen toiminut kahviautomaatti sylki mun mustan kahvin joukoon maitoa ja SOKERIA tänä aamuna :D


1) Määritä tarkasti mikä on tavoitteesi. Määritä myös tarkasti se, mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi. Kirjoita se ylös.

Tavoite haasteelle on selkeä, saada paino lähtemään laskuun. Myös tavoitteen saavuttaminen on selkeä, puntari näyttää pienempiä lukemia.

2) Aseta tavoitteet tarpeeksi pitkälle. Tämä haaste kestää 30 päivää. Sinun kannattaa myös miettiä missä haluat olla vuoden päästä haasteen alkamisesta. Miltä näytät ja mikä tärkeintä, miltä sinusta tuntuu kun olet saavuttanut tavoitteesi?

Vuoden päästä suurin osa siitä 15-20 kg ylipainosta on pudonnut ja mä olen normaalipainoinen. Mä olen myös todella hyvässä kunnossa, tänä kesänä hyvin alkanut liikunta-innostus ei ole kadonnut ja liikkumisesta on tullut todellinen rutiini. Jos nyt jaksoin juuri ja juuri hölkätä lähijärven ympäri, niin ensi vuoden elokuussa mä juoksen sen ympäri kevyehkösti. Myös kaikki palautumis-ongelmat on poissa.

3) Laita ylös myös sen miksi haluat saavuttaa tämän tavoitteen.

Tällä hetkellä mun olo on ihan kertakaikkisen huono. Kun näyttää plösöltä niin myös tuntuu plösöltä. Huono kunto on ihan anaalista. Palautumattomuus on ihan anaalista. 

Tavoitteen asettamisessa ei ole ongelmaa, mutta toteutuksessa sitä on sitten senkin edestä. Tietty kun tää painonpudotus pyörii kokoajan päässä, tulee luettua kaiken maailman juttuja siihen liittyen. Mun suurin ongelma tällä hetkellä lienee se, että syön liikaa (kaloreissa mitattuna) jotta laihtuisin. Toisaalta näillä ”ylikalorisilla” syömisillä mulla on silti nälkä. Ja sitten tulee se toinen juttu, mikä on tällä hetkellä vaivaava huono palautuminen tai jopa palautumattomuus. Ja joka paikassa, missä luen siitä, käsketään syödä kunnolla ja varoitellaan esimerkiksi hiilareiden vähyydestä. 

Jossain luki eilen, että jos on taipumusta lihomiseen, ateriat pitäisi syödä niin että pääsee heti kuluttamaan aterian kaloreita. Toisin sanoen illallinen pitäisi syödä ennen treeniä esimerkiksi. Jossain toisaalla taas luki, että lepopäivinäkin pitää syödä kunnolla koska muuten ei jaksa levätä ja ei palaudu. Huh mikä informaatio-ähky mulla on. 

Viikonloppu ja erityisesti sunnuntai meni huonosta palautumisesta kärsien. Tiedättekö te sellaisen olon, että jopa istuminen on liian raskasta? Sydän hakkaa ja päätä särkee. Yritin eilen istua pariin otteeseen koneen ääressä, mutta en vaan jaksanut vaan oli pakko päästä lopulta makaamaan. Onneksi tänä aamuna olo oli parempi ja jaksoin nousta ylös suht helposti.

Mulla oli myös ihan jäätävä irtokarkkien himo koko viikonlopun. Oon yrittänyt miettiä koko viikonlopun, että kummasta se johtuu: huonosta tavasta ”koska viikonloppu” ,vai siitä että elimistö kaipaa lisää hiilaria koneeseen koska se on ihan sipissä. En silti ”sortunut” vaan perjantaina kävelin Candytownin pisteen lävitse niitä karkkeja katsellen, lauantaina meni yli puolen yön kaupungissa, että oli kiire kotiin nukkumaan ja sunnuntaina kävin ainoastaan fiilistelemässä Prisman karkkihyllyllä poistuen tyhjin käsin. Mutta siis yhä mietin, kannattiko se. 

Painossa ei ollut mitään laskua ainakaan havaittavissa, 80,4 kg maanantai-aamuna.

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Moi,

    Eksyin blogiisi jokin aika sitten ja olen jäänyt seuraamaan sitä, sillä tekstejäsi on tosi kiva lukea, kiitos niistä:). Huomasin noita ruokapäiväkirjojasi lukiessa, että erot päivien välisissä kalorimäärissä ovat melko suuret ja jäinkin miettimään, että missä vaiheessa päivää yleensä lasket kalorit? Mulla itselläni toimi tietyissä kaloreissa pysymisessä ihan se, että laskin päivän aikana kertyneet kalorit illalla siinä vaiheessa, kun vielä oli yksi syömiskerta jäljellä ja söin vaan sen verran kun oli ns. varaa, mutten myöskään yhtään vähempää. Liian alhainen kalorinsaanti yhden päivän aikana, kostautui nälällä seuraavana päivänä, jolloin olisi todella tehnyt mieli syödä vähintään hevonen nälän taittamiseksi. Tämä tapa opetti myös nopeasti huomaamaan, mitä päivän aikana kannattaa syödä, jos ei halua illalla olla nälissään. Toisaalta se myös jotenkin helpotti satunnaista pientä kärvistelyä iltaisin (näitäkin oli), kun tiesi itse valinneensa vähemmän hyvät vaihtoehdot päivällä.
    Minä liputan myös hiilareiden puolesta, ainakin omalla kohdallani esim. ihan normaali spaghetti+jauhelihakastike (reilusti ensimmäistä) täytti kunnolla vatsaa ja antoi potkua päivään. Nämä siis toimivat mulla, joten toivon, että niistä on hyötyä myös sulle. Joka tapauksessa, kovasti tsemppiä urakkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiva kuulla, että joka lukeekin näitä! :) Luulen että tossa mitä kirjoitat, on todella paljon perää. Pääsääntöisesti kirjaan päivän kalorit ylös vasta seuraavana päivänä valokuvien perusteella, joskus harvoin ehdin heti ruokailun jälkeen. Enemmän toi ruokapäiväkirjailu on ollut sellaista seurantaa ja dokumentointia, vaan sitä pitäisi ottaa enemmän ohjaavaan käyttöön jos kerran mielii laihtua. Hyvä idea toi kirjaus ennen viimeistä ateriaa, kiitos siitä!!

      Poista