Polkupyörä Briteistä

Kuulin jostain, että joku oli ostanut tosi edullisen uuden polkupyörän Briteistä. Mä olin miettinyt pyörän hankintaa jo pidemmän aikaa, sillä mulla ei ole ollut pyörää muutamaan vuoteen nyt lainkaan. Kuitenkin halppispyörätkin maksavat Suomessa aika paljon, käytetyistä nyt puhumattakaan. Oikeesti, välillä tulee vaan tuijotettua silmät selällään, että mitä hintoja jostain jo parhaat päivät nähneestä 80-luvun peruspyörästä jossain nettikirppiksillä pyydetään. 

Niinpä sitten tuon huhun seurauksena surffasin yhtenä hiljaisena heinäkuun työpäivänä sportsdirect.comiin ja polkupyörä osastolle. Ja toden totta, siellä oli halpa pyörä jos toinenkin. Pari minuuttia niitä katsottua kaivoin jo luottokortin lompakosta ja tein tilauksen.

Tilasin tuollaisen Dunlop-merkkisen naisten maastopyörän, jonka koko on 26''. Pyörä maksoi £ 75 ja muutama punta tuli postikuluja. Maksoin luottokortilla punnissa, veloitus kortilla euroissa oli 97,43 e. Toimitusaika oli 8 päivää tilauksesta siihen, että pyörä oli mulla. Toimitus olisi ollut kotiinkuljetus, mutta siitä pieni miinus DHL:lle ja Itellalle, että rahdin siirtyminen yritykseltä toiselle aiheutti täyden tietokatkoksen. Pistin pientä palautetta molemmille asiasta, ja DHL:n näkemys oli, että mun olisi pitänyt itse älytä pyytää Itellan seurantakoodia ja Itellan näkemys oli, että mun olisi pitänyt tietää, että paketti jaetaan heti ja ennen kello 14:00. 

Asiassa kävi siis niin, että DHL:n seuranta näytti, että paketti on saapunut Tampereelle yöllä ja se on annettu kuljetukseen. Seuraava tieto olikin sitten, se, että Itellan postinjakaja soittaa kymmeneltä aamupäivällä, että olenko nyt kotona.  Enhän mä tietenkään ollut kun olin töissä ja niinpä pyörä vietiin sitten mun lähipostiin. Hiukan se nyppi, kun mun työ on kuitenkin sellaista, että itse voin määrittää työaikani, niin olisin voinut esimerkiksi pitää etäpäivän jos olisin toimituksesta tiennyt. 

Kävin sen sitten itse postista noutamassa. Onneksi mun auto on mallia iso farkku ja en ole mikään riisitautinen, niin hyvin sen sain noudettua.

Pyörä tosiaan myydään tilassa "Requires accembly and adjustment of component parts prior riding" eli ihan heti pyörällä ei päässyt ajelemaan. Kokoonpano oli kuitenkin mielestäni erittäin helppo homma; ohjeet olivat erittäin selkeät ja yksinkertaiset, eikä kokoonpantavaa ja säädettävää paljoa ollut. Aikaa meni noin pari tuntia. Osien sekaan oli myös laitettu varoitustarroja "erityisen hankalan" työvaiheen kohdalle, jotta varmasti se pajan tylsinkin työkalu saa pyörän oikein ja turvallisesti kasattua. 

Olen ollut hankintaani erittäin tyytyväinen. Mulla pyöräily on ihan täysin hupia ja ajanvietettä ja ainoastaan lyhyitä siirtymiä varten. Sellaiseen käyttöön tämä pyörä on ihan nappi-ostos, hinta-laatusude on todellakin kohdillaan. Jos tarkoituksena taas on ajaa kymmeniä kilometrejä joka päivä, niin ehkä sitten kannattaa harkita erilaista pyörää.

Pyörä on myös aika riisuttu varusteiltaan, eli mukana ei tule lokasuojia, seisontatukea, lukkoa tai tavaratelinettä. Lokasuojien ostamista harkitsin aluksi, mutta sitten totesin, että en kuitenkaan sadekelillä lähtisi pyörällä mihinkään vaan laiskana paskana ajaisin autolla. Niinpä ilmankin pärjää oikein hyvin.

Tyytyväinen pyöräilijä!

Intialainen Butter Chicken korvikeriisillä

Tykkään ihan hirveästi intialaisesta ruuasta! Pidän niistä voimakkaista mausteista ja mauista, musta on jopa ihanaa kun kokkauksen jälkeen kotona tuoksuu intialaiselle. Olen miettinyt pitkän aikaa riisin korvaamista jollakin, kun jotenkin pelkän kastikkeen syömisessä ei ole sitä samaa fiilistä. Kerran olen kokeillut kukkakaalin raastamista pieneksi ja sen raasteen keittämistä. Sekin kokeilu oli ihan jees, joskaan siinä ei ollut sellaista riisimäistä tuntua. Nyt päätin sitten kokeilla Shirataki-nuudelien leikkaamista saksilla pieneksi riisimäiseksi silpuksi.

Paheellisesti olutta ruokajuomaksi ja vielä arki-iltana!

Intialainen Butter Chicken

Marinadi kanalle:

1 tl Juustokuminaa eli Jeeraa

2 tl Garam Masala -mausteseosta

2 tl Jauhettua korianteria

1-2 tl Raastettua inkivääriä

1-2 Pientä kynttä valkosipulia pienittynä

Mustapippuria

Suolaa

Vähän vajaa puolikkaan sitruunan mehu

1 dl Maustamatonta jukurttia

500 g Maustamatonta broileria kuutioituna

Kastike:

1-2 Sipulia suurina kuutioina

n. 25 g Voita

1-2 Kynttä valkosipulia pienittynä

1-2 tl raastettua inkivääriä

2 Chiliä pieneksi pilkottuna 

400 g Tomaattimurskaa

1 tl Juustokuminaa

2 tl Garam masalaa

2 tl Jauhettua korianteria

1 rkl Sokeria

Suolaa

Mustapippuria

1 dl Kermaa

Tuoretta korianteria

Sekoita kaikki marinadin ainekset yhteen ja pyöritä suuriksi kuutioiksi leikattu broileri joukkoon. Anna marinoitua pari tuntia tai yön yli jääkaapissa. Levitä marinoidut kanapalat uunipellille ja paista niitä 200 °C 20 min. Paista sipulikuutioita suuressa määrässä voita kattilassa. Lisää valkosipuli, inkivääri ja chilit ja pyöräytä pari kertaa rasvassa. Kaada sekaan tomaattimurska. Lisää mausteet, tarkista suolan ja sokerin tasapaino. Anna kiehua hiljalleen. Kun kanat ovat kypsiä, lisää ne joukkoon ja anna kiehua vielä noin 10 min. Lisää kerma lopuksi.

Muutamia kommentteja: Marinadiin voi lisätä punaista elintarvikeväriä jos haluaa autenttisemman intialaisen ruuan. Tämän kastikkeen kuuluisi olla punaista. Itse tykkään ostaa isoja broilerin leikkeitä tähän ja kuutioida niistä sellaisia isoja kuutioita, mitä intialaisissa ravintoloissakin käytetään. Kanoista tulisi varmaan parempia jos ne kypsentäisi vartaisiin pujoteltuna grillissä. Itse en ole kuitenkaan koskaan jaksanut alkaa kikkailemaan grillin kanssa tätä ruokaa tehdessäni. Kastikkeen valmistuksessa on tosiaan ideana käyttää nimenkin mukaisesti paljon voita. Chilit voi lisätä siemenineen tai ilman, ihan kuinka tulisesta tykkää. Ja mukaan voi heittää myös chilikastiketta jos kaipaa lisäpotkua. 

Korvikeriisi:

1 pkt Shirataki-nuudeleita

1 tl Curryä

1 tl Kurkumaa

Suolaa

Huutele Shirataki-nuudelit huolellisesti kylmässä vedessä. Pilko nuudelit saksilla pieneksi riisiä muistuttavaksi silpuksi. Keitä vettä kattilassa ja mausta keitin vesi curryllä, kurkumalla ja suolalla. Keitä shiratake-nuudelisilppua 2 min.

Shirataki-nuudelit riisin korvikkeena oli tosi jees!! Ei ne tietenkään oikeaa riisiä voita, mutta ehdottomasti voisin joskus syödä uudestaankin.

Lisäkkeiksi valmistin vielä kurkkuraitaa (tuorekurkku, punasipuli, minttu, suola, mustapippuri, sokeri ja maustamaton jukurtti), sekä porkkanaraastetta (porkkanaa, tuoretta korianteria, sitruunan mehua, suolaa ja mustapippuria). Tuota ylintä kuvaa kun katsoo, niin saattaa ihmetellä, että missä se kurkkuraita oikein onkaan.. Jääkaapissahan se.. Kun kannoin lautasta olkkariin niin mietin, että ihan niinku jotain puuttuis tästä lautaselta, mutta ei se kurkkuraita vaan muistunut mieleen. Vasta illalla jääkaapin avatessani tajusin unohdukseni.

VHH leipä

Innostuin pitkästä aikaa kokeilemaan vähähiilihydraattisen leivän leipomista. Muutamia ohjeita on tullut kokeiltua tässä vuosien aikana, vaan yhdestäkään en ole erityisemmin pitänyt. Osa kokeiluista on jopa lentänyt suoraan roskiin maistamisen jälkeen. Eli en ole oikein näiden "-ton" (=viljaton, maidoton, hiilariton...) juttujen ystävä, mutta aina välillä voi silti kokeilla. Tämä ohje vaikutti mielenkiintoiselle, ja leipä jopa näyttää vähän entisen hiilarielämän suursuosikilleni täysin vaalealle, pelkistä vehnäjauhoista leivotulle paahtoleivälle.

Itse en onnistunut saamaan leivästä noin kuohkeaa kuin alkuperäisessä ohjeessa. Vaikka vatkasin kananmunia kauan ja vaahto oli kuohkeaa, tuntui se lässähtävän samantien kun lisäsin jauhoseosta munavaahtoon. Tiedä sitten missä oli vika? Välillä tuntuu, että leipominen ylipäätään on varsinaista rakettitiedettä ja vaikka noudattaisi ohjetta sekä mittaisi ja punnitsisi täysin tarkasti, saattaa lopputulos olla jotenkin viallinen.

Kookosjauhot on ostettu Punnitse ja Säästä kaupasta ja psyllium S-marketista. Hieman yllätyin, että kookosjauhoja olisi saanut myös tuosta asuntoni lähellä olevasta S-marketista.

No entä se maku ja koostumus sitten? Mielestäni tämä oli ehkä parhainta vähähiilarista leipää, mitä olen maistanut. MUTTA missään nimessä tämä ei ollut mitään oikeaan leipään verrattuna. Kananmunan maku ei puskenut lävitse juuri lainkaan, mikä oli mielestäni hieman yllättävää niiden suuresta määrästä johtuen. PAITSI jos leivän laittoi paahtokoneeseen, alkoi kananmuna maistua niissä vähän väriä ottaneissa kohdissa. Leipä ei myöskään maistunut erityisemmin kookokselle. Hyvin hento kookoksen maku tuli niin kuin jälkimakuna, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Koostumus oli melko ok, hieman rasvainen ehkä johtuen melko isosta voin määrästä.

Laitoin leivät pakastimeen ja nähtäväksi jää, tuleeko niitä syötyä. Hieman kiinnostaisi kokeilla joku ilta tehdä lämpimiä voileipiä näistä.

Tällaista siitä sitten tuli!