maanantai 26. marraskuuta 2018

Rutiinia, rutiinia

Ai että, edessä olisi 2 viikkoa ilman reissuja tai muita menoja --> RUTIINEJA tiedossa! Kuinka ihanaa. Mä olen niin hajoillut sen kanssa, että multa puuttuu rutiinit täysin mun elämästä, mikä tekee painon pudottamisesta todella vaikeaa ja haasteellista. Mutta nyt on jotenkin sellainen fiilis, että vaikeudesta ja haasteellisuudesta huolimatta voisin ehkä yrittää tosissani laihtua.

Mähän tavallaan oikeutan itselleni huonosti syömistä sillä, että mun elämä on stressaavaa ja kiireistä ja väsyttää ja kaikki on epäsäännöllistä. Ja nuo kaikki on asioita, joihin mä en voi vaikuttaa, mun elämä tulee olemaankin tuollaista tästä eteenpäin. Mä en itseasiassa edes pohjimmiltaan halua, että mun elämä olisi jotenkin muunlaista. Vaikka en voi (halua) muuttaa mun elämää, täytyy silti olla jotain mitä pystyn muuttamaan.

Työmatkoissa on puolensa, marraskuun harmaudessa on kiva välillä herätä tällaiseen näkymään.

Tämä ajatuskulku alkoi kun mietin melko hyvin sujuneen viikon jälkeen taas vaihteeksi painoa ja laihtumista . Puntari näytti jälleen kerran yli 80 kg ja matkalaukkua työvaatteilla pakatessa pohdin sitä kuinka mun pitäisi ostaa toinenkin jakkupuku ja lisää kauluspaitoja isoissa koossa koska vanhat ei mahdu päälle ja laihtuminen ei näytä kovin todennäköiselle.

Selailin sitten Facebookin laihdutusryhmää ja siellä bongasin keskustelun hyvistä keinoista pudottaa reilua ylipainoa ja joku suositteli Pertti Mustajoen kirjaa Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Suositus oli saanut paljon tykkäyksiä ja kirjan nimestä tuli heti mieleen, että se sopii mulle kuin nenä päähän! Mähän haluan laihtua, mutta en käytännössä halua laihduttaa. Googlasin kirjan nähdäkseni tarkemmin mistä siinä on kyse, ja petyin rankasti.

”Kaloreiden vähentäminen aloitetaan niistä tilanteista, joissa olet viikoittain, ja etenkin niistä, jotka ovat lähes jokapäiväisiä. Jos pari kertaa kuukaudessa nautit illallisen ravintolassa tai maistelet kahvilassa juustokakkua, älä herran tähden ryhdy niiden äärellä miettimään kaloreita.”Olennaista on pureutua ensin jokapäiväisiin aterioihin kuten koulu- tai työlounaisiin, ja sallia itselleen se juustokakkupala tai muu herkku ilman tunnontuskia pari kertaa kuukaudessa. 

Ajattelin ärsyyntyneenä, että tosi kiva ja hyödyllinen neuvo jos söisi ulkona pari kertaa kuussa, mutta mitä silloin kun ulkona syöminen nimenomaa on sitä joka viikkoista lähes joka päiväistä tilannetta. Kun elämästä puuttuu täysin rutiinit ja tekemisiä pystyy suunnittelemaan max viikon eteenpäin.

Keskiviikko-iltapäivänä jaksaa vielä hymyilyttää.

Mutta torstai-iltapäivällä saa jo vähän pinnistellä.

Mutta ajattelin sitten, että ei pidä tuomita koko kirjaa ensimmäisen kommentin perusteella - tuo ajatushan sinänsä on fiksu ja järkevä ja helppo toteuttaa, mutta se ei vaan sovi just mun elämäntilanteeseen.

Niinpä lueskelin lisää kommentteja kirjasta ja bongasin mm. seuraavat neuvot:

"Ruokia voi laimentaa kuten mehua: lisäämällä vettä. Hanavesi tekisi ruoista velliä, mutta kasvikset, joista jopa 90 prosenttia on vettä, käyvät monien ruokien laimentamiseen. Kun lisäät esimerkiksi porkkanaa, kukkakaalia, tomaattia, kurkkua tai kesäkurpitsaa vaikkapa laatikkoruokiin tai kastikkeisiin, vähennät annosten kaloritiheyttä mutta tulet yhtä kylläiseksi."

"Nesteet eivät lisää kylläisyyttä, mikä tarkoittaa, että niiden kalorit ovat ylimääräisiä. Täysmehut sisältävät saman määrän sokeria kuin sokeripitoiset virvoitusjuomat. Vaikka täysmehut valmistetaan terveellisten hedelmien mehusta, painon kannalta ne eivät ole terveellisiä, koska ne toimivat mahassa samalla tavalla kuin muutkin nesteet eli eivät lisää kylläisyyttä."

"Useimmat välipalapatukat ovat erittäin energiatiheitä, mutta sisältävät vain 30–50 grammaa syötävää, mikä ei paljon venytä mahalaukkua. Kun syöt patukan seuraksi omenan, jonka kaloritiheys on hyvin pieni, saat mahaasi 230 grammaa täytettä, mikä riittää kohtalaisen kylläisyyden syntyyn."

"Vähennä kaloreita jokapäiväisestä syömisestä äläkä sellaisesta, mitä syöt harvemmin kuin kerran viikossa. Esimerkiksi: jos juot kolme lasia kevytmaitoa päivässä, maidon vaihtaminen rasvattomaan vähentää vuodessa peräti 24 000 kilokaloria. Jos taas syöt joka toinen viikko kakkupalan ja jätät sen kokonaan pois, kalorit vähenevät vuodessa 9 500 kilokaloria."

Nuo kaikki edellä mainitut on sellaisia, mitä pystyisin tekemään mun elämässä. Pystyisin helposti lisäämään kasviksia mun ruokailuihin, myös niihin ravintolaruokailuihin. Sillä sehän ei ole kuin päätös, otanko ison kasan salaattia vai ison palan leipää. Sokerijuomia en juo himassa koskaan, mutta jotenkin kummasti se tuoremehu on taas eksynyt mun hotelliaamupaloihin. Asia, mistä pystyn luopumaan mun reissuelämässä - olen ennenkin juonut ihan vaan vettä ja mustaa kahvia hotelliaamupaloilla ja ollut vallan tyytyväinen mun elämään. Tuota välipala-asiaa taas mietin enemmän yleisesti nälän kannalta, voisin yrittää syödä nälkään just jotain kasviksia ja hedelmiä ja katsoa auttaako se. Ja sitten tuo viimeinen neuvo, joka on vähän sidoksissa siihen ihan ensimmäiseen neuvoon, jonka bongasin: jos nyt syö sitä helvetin kakkua monta kertaa viikossa, niin lopeta se. Loppujen lopuksi se jälkkäri on aivan turha työillallisella. Yleensä ne ei ole edes mitään suuria makuelämyksiä.

Ehkä parhaimpana neuvona kirjan kommentteihin liittyen oli:

"Kirjan kultainen sääntö kuuluukin: kaloreita vastaan ei käydä jatkuvaa taistelua."

Tuon voi tulkita monellakin tavalla, mutta itse ajattelen sen tarkoittavan sitä, että vaikka nyt joutuisikin kieltäytymään jostain, niin ei pitäisi keskittyä siihen mistä kieltäytyy vaan siihen mitä saa syödä. Esim. onhan se tuorepuristettu appelsiinimehu ihanaa, mutta vähintäänkin yhtä ihanaa on kunnon espresso ja sitä saa juoda huoletta!

Koska mulla nyt on tosiaan tulossa ne pari viikkoa ihan vaan himassa ja toimistolla, voisin hyvin toteuttaa sitä ihan ekaa pannuun ottanutta neuvoa ja laittaa näitä ruokailuja kuntoon. Jotenkin se avain siihen ainakin mulla tuntuu olevan suunnitelmallisuus, joten tässä ruokailusuunnitelma täksi viikoksi, höystettynä liikuntasuunnitelmalla!

Maanantai
Jämäpizzaa ja kaalisalaattia
Kävely ulkona

Tiistai
Joku salaatti
Ylävartalotreeni salilla

Keskiviikko
Ravintola
Lepopäivä

Torstai
Fish and chips ilman chipsejä
Alavartalotreeni salilla

Perjantai
Tacot ilman tacokuorta
Lepopäivä

Lauantai
Joku kanaruoka
Moussaka
Liikkuvuustreeni + venyttelyt

Sunnuntai
Joku naudanlihapata
Dippikasviksia yms.
Vesijuoksu

Työmatkaviikoilla on onneksi kuitenkin lauantai, jolloin ehtii salille..

... ja sunnuntai, jolloin ehtii vesijuoksemaan Pyynikin uimahalliin!

Olis kyllä aika kiva jos tässä saisi nyt nämä pari viikkoa vedettyä tällaista "kunnon arkirutiinia" ja sitten seuraavat kaksi viikkoa "mun arkirutiinia" kun olen reissussa. Jos vaikka saisi painon putoamaan tämän neljän viikon aikana! Tuo kirja vaikutti myös sen verran kiinnostavalle, että voisin yrittää lukea sen. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti