Mun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni kun tuntuu ettei tästä tuu nyt yhtään mitään. Oon ihan todella kypsä tähän menoon, jossa vähän niinkuin dieettaan mutta sitten en kuitenkaan dieettaa --> tavallaan siis kärsin kokoajan mutta ihan turhan takia, koska en laihdu. Joka ikinen maanantai aloitan hommat hyvin, mutta sitten jossain kohtaa viikkoa vastaan tulee tilanne, jossa "päästän irti" ja relaan ja lopputulos on se, etten saa laihdutettua viikon aikana gramman grammaa.
 |
| Vähempi tätä... |
Ei ole pitkä aika kun törmäsin pariinkin kertaan juttuun laihduttamisesta ja kokonaiskaloreista ja kokonaiskalorivajeesta pitkällä aikavälillä kuten viikossa. Että jos syö ma-to 1700 kcal, pe 3500 kcal, la 2000 kcal ja su 2200 kcal, tulee tuosta päivän keskiarvoksi 2071 kcal, jolloin ei ole mitään hyötyä kiristellä ma-to kun tavallaan pilaa sen kokonaiskalorivajeen perjantaina.
 |
| ...enempi tätä. |
Ja juuri tuota mä teen tällä hetkellä kaiken aikaa. Koko viime viikko meni todella hyvin perjantaihin asti, söin oppikirjamaisesti, olin normaalia aktiivisempi työpäivän aikana ja kävin jopa salilla keskiviikkona. Tiesin, että mulla on perjantaina tyttöjen ilta, johon mielestäni varauduin hyvin. Otin mukaan pelkkää kuivaa valkkaria, söin autossa matkalla pari salamia, jotta mun ei tarttis taltuttaa nälkää hiilaripitoisilla herkuilla. Mun nyyttäri-tuomisiksi valikoitui makeat, joten ostin reilusti hedelmiä karkin ja suklaan lisäksi. Mun ei myöskään pitänyt juoda mitenkään hirveästi, vaan suunnittelin jopa salille menoa lauantaiksi.
 |
| Vähempi tätä... |
Miten sitten kävi? No vedin ne salamit suunnitellusti naamaan ~440 kcal, mutta heti Ystävän luokse päästyä aloin lappaa naamaan piirakkaa, juustoja, sipsiä, suolakeksiä... Ja kun tuli aika ottaa niitä hedelmiä, niin pokkana dippasin niitä sulaan suklaaseen vaikka olin vakaasti päättänyt syödä niitä paljaaltaan. Ja nappasin pari karkkia suuhun. Ja sit pari karkkia lisää. No entä se alkoholi sitten. No mä vähän niinkuin annoin sen valkkarin olla jääkaapissa ja join kaiken maailman mulle tarjotut sokeridrinksut sun muut. Ei huhhuh. Ja sitä meni paljon.
 |
| ...enempi tätä. |
Perjantain seurauksena mulla oli aika paha krapula lauantaina ja syömiset jäi melkoisen ohuiksi tai ehkä enemmänkin ravintoarvoilta ohuiksi. Eikä puhettakaan, että olisin mennyt mihinkään salille. Sunnuntain osalta tämä taas tarkoitti sitä, että mulla oli ihan pohjaton nälkä. Vaikka söin sinänsä ihan OK asioita, niin söin niitä huomattavan paljon.
 |
| Vähempi tätä... |
Ja niinpä viikon tiukistelu oli ollut täysin turhaa ja kaikki haaveet hyvistä tuloksista haihtuneet savuna ilmaan ja maanantaihin ja uuteen viikkoon lähdettiin taas kasilla alkavalla painoluvulla.
 |
| ...enempi tätä. |
Tähän voisi joku sanoa, että ei yhdellä illalla tai viikolla ole mitään väliä, että pitää rentoutua ja ei saa ottaa liian vakavasti ja itselle pitää olla armollinen. Mutta kun mun elämässä tää on ihan jatkuva tilanne. Milloin mulla on työmatka, milloin joulu, milloin jotkut juhlat tai milloin muuten vaan ostan karkkia lauantaina koska enhän nytkään oo muka herkutellut moneen viikkoon!
 |
| Vähempi tätä... |
Missä on mun selkäranka?
 |
| ...enempi tätä. |
Mua ahdistaa, että nyt kun ei ole tiedossa mitään työreissuja, on mulla kalenterissa tyttöjen illat myös parina seuraavana viikkona.
 |
| Vähempi tätä... |
Olisi ihan ensiarvoisen tärkeetä päästä nyt sellaiseen työntekemisen moodiin laihdutuksen suhteen. Opetella sanomaan ei. Olla ihmisiksi. Unohtaa hetken nautinto. Miettiä enemmän sitä, mille haluan näyttää puolen vuoden päästä.
 |
| ...enempi tätä. |
Kumpa niitä selkärankoja voisi ostaa internetistä. Käytettykin kelpaisi, kunhan se olisi todistetusti toimiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti