Hieno viikonloppu!

Kuluva kesä (kohta jo mennyt) on kyllä ollut uskomattoman hieno, eikä se vaan millää suostu antamaan periksi. Ja hyvä niin, kyl kohta on silti taas aika jolloin ei voi kuin haaveilla lenkkeilystä pelkkä toppi päällä. Kävin viikonloppuna mun vanhempien luona Pohjois-Suomessa ja saatiin nauttia hienosta viikonlopusta oikein urakalla.

Mä lähdin perjantaina Tampereelta vähän ennen neljää heti viimeisen Skype-palaverin päätyttyä. Vajaa 500 km autoilu meni suht kevyesti äänikirjaa kuunnellen, noi äänikirjat on olleet niin mun pelastus jatkuvan autossa istumisen aiheuttaman vitutuksen torjunnassa. 

Koska Tikiksen Superhaaste, en syönyt matkakarkkia vaan matkakurkkua! Otin kuvan Tamperelaisen riemuksi, sen pahin painajainen on joutua ottamaan mun auto omansa sijaan koska mun auto on kuulemma kuin kaatopaikka. Varsinkin jos autoon on jäänyt orgaanista jätettä, saan kuulla kunniani.

Heräsin lauantaina jo ennen kasia kun Isä lähti pappojen jääkiekkotreeneihin. Äidin kanssa arvottiin, että mille me alettais, mulla oli mukana salikamppeet ja uikkaritkin, mutta koska sää oli niin hieno, päädyttiin lähtemään lenkille. Ja otettiin oikein kävelysauvat, vitsit oli hauskaa pitkästä aikaa kävellä sauvojen kanssa :D

Mun lapsuuden kodin viereen on tullut pari ihan uutta asuinaluetta ja valtavasti taloja. Sen myötä mun vanhemmille ajetaan uutta isoa tietä pitkin o_O

Vanha tie mun vanhemmille o_O

Mun lapsuuden kodin maisemat on muuttuneet ihan totaalisesti. Tässä missä nyt on liikenneympyrä, teitä ja luhtitaloja, oli ennen pelto ja metsää.

Meri <3<3<3 Mä rakastan merta ja se on yksi asia, mitä kaipaan Tampereella.

Meri <3<3<3

Meri <3<3<3 Toppi päällä tarkeni tosi hyvin lenkkeillä mutta uimaan en olis enää pystynyt.

Nähtiin sauvakävellessä myös lampaita!

Mun ala-aste todettiin umpihomeiseksi ja purettiin pois. Sen tilalle rakennettu koulu on vihdoin valmis ja vitsit miten iso ja komea koulu toi on! Tosiaan asuinalue on kasvanut niin valtavasti, että koulustakin piti tehdä valtava. Mutta mä oon iloinen, että kehitystä tapahtuu.

Viikonlopun tylsin hetki oli kun Äiti ehdotti vierailua Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Oulussa kihlajaiskahvien jälkeen ja mä jouduin kieltäytymään koska mul on käynnissä se mun 30 päivää ilman alkoholia :( Mun vanhemmat ei yleensä käy tuollaisissa tapahtumissa ja mun Isä on vieläpä absolutisti, niin tuntui tosi kurjalta kieltäytyä. Vaan ei voi mitään, pitää ehkä ens kerralla kehittää jotain vastaavaa.

Muutenkin oli kyl itsekuri koetuksella kun jatkuvasti tarjolla oli herkkuja :D Molemmat mun vanhemmista syö melko paljon karkkia ja muita herkkuja ja mun Äiti on tosi hyvä leipuri niin että pakastimessa on aina vaikka ja mitä luomuksia. Voin onneksi tyytyväisenä taputtaa itseäni olalle, sillä en sortunut mihinkään!

Luojan kiitos oli mansikka-kakkua, niin selvisin tästä kahvipöydästä ainoastaan yhdellä viipaleella voileipäkakkua, joka oli mun päivällinen.

Kun keskittyy rapsuttelemaan pienimmän Pikkuveljen Avovaimon koiraa, ei voi syödä herkkuja!

Tai jos yrittää ottaa selffietä pienimmän Pikkuveljen koiran kanssa, ei silloinkaan voi syödä herkkuja!

Hahhahah, viimeinen haaste, sunnuntain kahvipöytä XD Onneks mun vanhimman Pikkuveljen pojat tuli juuri sopivasti pöytään ja mun oli luovutettava mun istumapaikka. Kauempana oli helpompi vastustaa näitä:) 

Lapsuuden kodissa on vaan niin kivaa istua sohvalla lauantai-iltana yöhousuissa :)

Näitä kuvia katsoessa ja fiilistellessä jaksaa taas hetken puurtaa arkea <3