maanantai 28. toukokuuta 2018

Uusi aloitus n+1

Heh, aika selvälle tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna toi kirjoittelun loppuminen ja muutos töiden tekemisessä. Aikalailla 2 kuukautta meni suunnilleen normaalia työaikaa tehdessä ja sitten se repesi taas siihen 60 h/viikko meininkiin vaikka työpaikka oli siinä kohtaa uusi. Myös stressitaso nousi aika roimasti. Ja sitä kesti, kesti ihan siihen saakka että vaihdoin työpaikkaa uusiksi.

Marraskuussa alkoi oleen fiilis, että ehkä se työpaikka ei oikein ollut mun mesta ja että ehkä voisi vähän katsella uutta työpaikkaa. 


Varmaan voi kuvitella että millaista aikaa tuo vajaa vuosi on ollut; työreissuja, epäsäännöllistä syömistä, totaalista liikkumattomuutta, sokerin syömistä, mäkkärin autokaistaa… Ja varmaan voi kuvitella millaisessa jamassa mun paino on. Puntarilla en ole päässyt käymään mutta jossain 76-77 kg se varmaan huitelee.

Fiilikseni viime talvelta.

Vuodenvaihteen jälkeen yritin pudottaa painoa vähän niin kuin uudenvuoden lupauksena, ja siinä jossain määrin onnistuinkin, sain kahdessa kuukaudessa painosta pois 2 kg ja painoin helmikuun lopussa 75 kg. Tosiaan mulla on aika hankalaa tuo laihduttaminen, varmaan mulla stressitasot huitelevat sellaisissa lukemissa, että elimistö on sekaisin kuin seinäkello ja painonpudotus on miltei mahdotonta.

Fiilikseni viime keväältä. 

Tein myös toisen uudenvuodenlupauksen, päätin saada uuden työn vuonna 2018 ja niinpä aloitin aktiivisen etsimisen ja hakemisen heti tammikuussa. En tiedä mikä tuuri tai karma tai aurinkopilkut oli oikeassa asemassa, mutta niin vain sain kuin sainkin oikein unelmatyön loppukeväästä!!!

Uuden työpaikan kunniaksi Tamperelainen järkkäsi mulle pienet juhlat!

Toki edessä oli rankka kuukauden irtisanomisaika, ja tietty sain perus stressin-helpotus-super-ebolan ja olin kipeänä reilu 4 viikkoa.

Oli ihan pirun sitkeä tauti.


Mutta nyt olen tosiaan ollut pari viikkoa uudessa duunissa ja pakko kyllä sanoa, että vaikuttaa niin hyvältä. Uusi duuni toi mukanaan myös sen, että asumiskuviot pitää miettiä uusiksi. Nyt olen ollut Tamperelaisen luona ja kulkenut sieltä töihin ja kai tarkoitus olisi muuttaa Tampereelle. Mikä on aika jees <3 Juuri irtisanoin mun Helsingin kodin vuokrasopimuksen, vaan heinäkuun loppuun joudun pakosti sitä asuntoa pitämään. Onneksi myös alan pikkuhiljaa olla parantunut superflunssasta niin nyt on jopa jaksanut miettiä vähän muutakin kuin selviämistä J

Kovasti olen suunnitellut ruokailujen siistimistä ja kuntoon laittoa ja sitten tietty jotain liikkumista. Jos alkaisi tehdä hyviä valintoja ja tekisi niitä paljon. Tyyliin kun on ruokakaupassa töiden jälkeen nälkäisenä niin siinä karkkihyllyllä kävisi sen keskustelun itsensä kanssa, että onko se lakritsa hyvä välipala ja että kannattaako nyt ylipäätään välipalaa ottaa kun kohta on oikea ruoka. Ja sitten alkaisi lisätä sitä aktiivisuutta päiviin pikkuhiljaa, nyt olen siivoillut ja kierrellyt vähän puutarhakauppoja ja silleen. Yhtään ei huvita kuntosalille meno tällä hetkellä vaikka kyllä senkin aika jossain kohtaa koittaa.


Lähinnä vaan nyt niin nautin elämästä just tässä ja nyt. Että ei joka aamu ahdista vaan on ihan vaan normaali heräämisvitutus. Eikä kokoajan tarvi pelätä että koska se taivas tippuu päähän J.



2 kommenttia:

  1. Hieno homma, että löytyi mukava työ! Kun löytyy yksi stressin aihe vähemmän, alkaa muutkin ongelmat hiljalleen sumpliutua. Heräämisvitutus säilyy aamu-unisella aina, vaikka aamulla olisi lähtö paratiisiin.

    https://aatenarikka.blogspot.fi/

    VastaaPoista