Heh,
aika selvälle tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna toi kirjoittelun loppuminen ja
muutos töiden tekemisessä. Aikalailla 2 kuukautta meni suunnilleen normaalia
työaikaa tehdessä ja sitten se repesi taas siihen 60 h/viikko meininkiin vaikka
työpaikka oli siinä kohtaa uusi. Myös stressitaso nousi aika roimasti. Ja sitä kesti, kesti ihan siihen saakka että vaihdoin
työpaikkaa uusiksi.
Marraskuussa alkoi oleen fiilis, että ehkä se työpaikka ei oikein ollut mun mesta ja että ehkä voisi vähän katsella uutta työpaikkaa. |
Varmaan
voi kuvitella että millaista aikaa tuo vajaa vuosi on ollut; työreissuja,
epäsäännöllistä syömistä, totaalista liikkumattomuutta, sokerin syömistä,
mäkkärin autokaistaa… Ja varmaan voi kuvitella millaisessa jamassa mun paino
on. Puntarilla en ole päässyt käymään mutta jossain 76-77 kg se varmaan
huitelee.
Fiilikseni viime talvelta. |
Vuodenvaihteen
jälkeen yritin pudottaa painoa vähän niin kuin uudenvuoden lupauksena, ja siinä
jossain määrin onnistuinkin, sain kahdessa kuukaudessa painosta pois 2 kg ja painoin helmikuun
lopussa 75 kg. Tosiaan mulla on aika hankalaa tuo laihduttaminen, varmaan mulla
stressitasot huitelevat sellaisissa lukemissa, että elimistö on sekaisin kuin
seinäkello ja painonpudotus on miltei mahdotonta.
Fiilikseni viime keväältä. |
Tein
myös toisen uudenvuodenlupauksen, päätin saada uuden työn vuonna 2018 ja niinpä
aloitin aktiivisen etsimisen ja hakemisen heti tammikuussa. En tiedä mikä tuuri
tai karma tai aurinkopilkut oli oikeassa asemassa, mutta niin vain sain kuin
sainkin oikein unelmatyön loppukeväästä!!!
Uuden työpaikan kunniaksi Tamperelainen järkkäsi mulle pienet juhlat! |
Toki
edessä oli rankka kuukauden irtisanomisaika, ja tietty sain perus
stressin-helpotus-super-ebolan ja olin kipeänä reilu 4 viikkoa.
Oli ihan pirun sitkeä tauti. |
Mutta nyt olen tosiaan ollut pari viikkoa
uudessa duunissa ja pakko kyllä sanoa, että vaikuttaa niin hyvältä. Uusi duuni
toi mukanaan myös sen, että asumiskuviot pitää miettiä uusiksi. Nyt olen ollut
Tamperelaisen luona ja kulkenut sieltä töihin ja kai tarkoitus olisi muuttaa
Tampereelle. Mikä on aika jees <3 Juuri irtisanoin mun Helsingin kodin
vuokrasopimuksen, vaan heinäkuun loppuun joudun pakosti sitä asuntoa pitämään.
Onneksi myös alan pikkuhiljaa olla parantunut superflunssasta niin nyt on jopa
jaksanut miettiä vähän muutakin kuin selviämistä J
Kovasti olen suunnitellut ruokailujen
siistimistä ja kuntoon laittoa ja sitten tietty jotain liikkumista. Jos alkaisi
tehdä hyviä valintoja ja tekisi niitä paljon. Tyyliin kun on ruokakaupassa
töiden jälkeen nälkäisenä niin siinä karkkihyllyllä kävisi sen keskustelun itsensä
kanssa, että onko se lakritsa hyvä välipala ja että kannattaako nyt ylipäätään
välipalaa ottaa kun kohta on oikea ruoka. Ja sitten alkaisi lisätä sitä
aktiivisuutta päiviin pikkuhiljaa, nyt olen siivoillut ja kierrellyt vähän
puutarhakauppoja ja silleen. Yhtään ei huvita kuntosalille meno tällä hetkellä
vaikka kyllä senkin aika jossain kohtaa koittaa.
Lähinnä vaan nyt niin nautin elämästä just tässä ja
nyt. Että ei joka aamu ahdista vaan on ihan vaan normaali heräämisvitutus. Eikä
kokoajan tarvi pelätä että koska se taivas tippuu päähän J.
Hieno homma, että löytyi mukava työ! Kun löytyy yksi stressin aihe vähemmän, alkaa muutkin ongelmat hiljalleen sumpliutua. Heräämisvitutus säilyy aamu-unisella aina, vaikka aamulla olisi lähtö paratiisiin.
VastaaPoistahttps://aatenarikka.blogspot.fi/
Näin juuri :) Kiitos kivasta kommentista!!
Poista